sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Siis mulla on fani!!! Ja lopuksi tanssiraportti



Perjantaina sitten säädettiin radiokanavat kohdilleen ja kuunneltiin töissä haastatteluani. Aamun paikallislähetyksessä eli Ylen Hämeenlinnan radiossa tuli jo pitkä pätkä. Se oli sellaista "ylijäämää", mitä ei oltu käytetty koko Suomen lähetyksessä. Sitten tuli se varsinainen haastatteluosuus, johon oli miksattu musiikkia mukaan. Se oli jakelussa laajemminkin ja se oli myös kuultu.

Ja siis mulla on fani!!!!

Työpuhelin piippasi tänään aamutuimaan ja siellä oli ihailijapostia. Radiota oli kuunneltu Tampereen suunnalla ja ihailijani toivoi törmäävänsä minuun tansseissa. Oli oikein kaikki yhteystiedotkin laittanut viestiin. Itseasiassa törmäsin tähän kyseiseen tyyppiin jo Esakalliolla perjantaina salsakurssilla ja myös eilen Rönnin lavalla. Jossain välissä oli puhetta, mistä ollaan ja eilen hän kysyi, että olenko Maria. No minä siihen, että kyllä olen. Ja sitten hän kertoi kuulleensa minut radiosta ja oli kirjoittanut ihan nimenkin ylös. Oli varmaan googlettanut nimeni, kun oli löytänyt työnumeronikin. Hän halusi tutustua toiseen tanssihulluun ja oli päättänyt kysyä kaikilta hämeenlinnalaisilta nimen kunnes tärppää. Ja heti ensimmäisen kohdalla onnisti.

Näitä fanejahan on nyt itse asiassa kaksi. Esakalliolla jo heti yksi mies tuli hakemaan tanssimaan ja kysyi, että olinko se minä, joka oli aamulla radiossa. En tiedä, mistä hän tietää nimeni, mutta facebookin tanssiporukan kautta tietty oppii tuntemaan, jos siellä on.

Suomi 100 - tanssitilanteeni on muuten tällä hetkellä 48/100. Mietiskelen, että jos nyt vähän himmaisi tahtia, niin koittaisin saada 50/100 juhannusaattona Kapakanmäellä. Sitä voisi vähän juhlistaakin sitten jotenkin.

Ja sitten se varsinainen tanssiraportti

Ensin Ruusu-Paviljonkiin

Torstaina lähdin vallattomalla mielellä Hurma-tansseihin Ruusulinnan upeaan Ruusu-Paviljonkiin. Enpä ollut siellä vielä käynytkään, paitsi vappuna avajaisissa pikaisesti pyörähdin hytisemässä oven suussa ja palasin pikaisesti ns. vanhalle puolelle varsinaisiin vapputansseihin. Paikkahan on oikeasti kiva ja lattia oikeinkin hyvä. Minun markettitossutkin luistivat erinomaisesti, mutta silti löytyi tarvittavaa pitoa. Ja sitten Hurma..... tuskin tarvitsee mainita, että olen fani. Hurma vain hurmaa joka kerta, eihän sille mitään voi. Niin mukaansa tempaavaa musisointia ja jalan alle sopivaa rytmiä, ettei kroppaa pysty pitämään paikoillaan sitten millään. Parkettien partaveitsiäkin oli paikalla juuri sopivasti, melkein tasaparit saatiin aikaiseksi. Yksi ainoa iso miinus tuolla lavalla kyllä on ja se on ilmastointi. Sitä joko ei ole tai se ei toiminut.... tai sitten kuumat aallot ovat voittamattomia. Olin onnekas ja pääsin hyppimään jiveä ja ihan naistenhaullakin vielä. Yksi mies jäi seisomaan keskelle lattiaa ja olin ihmeissäni, että mitä ihmettä, kukaan ei hae häntä. No siitä sitten pinkaisin penkistä ylös ja suoraan hänen luokseen ja menimme ihanat jivet. Oi, mikä ihana autuus, kun on osaava ja hyvä viejä, ja pysyin vielä hyvin mukanakin. Kyllä se ilta oli yhtä hurmaa. :)

Esakalliolla salsaa perjantaina

Perjantaina hehkutin ensin radiohaastattelussa Kapakanmäkeä ja petturimaisesti lähdin silti Esakalliolle. Siellä esiintyi Kyösti Mäkimattila&Varjokuva sekä Helmenkalastajat. Olikin oikein hyvä yhdistelmä ja toisiinsa sopivaa musiikkia. Tanssia sai kyllä todellakin paljon. Puolen yön eli naistenhaun jälkeen alkoi väsymys painaa ja niinpä päätin lähteä pois. Onhan ajomatkaa kuitenkin reilu tunti ja takana työpäivä ja muutama tunti unta edellisillan Hurma-tanssien jälkeen.

Tanssien aluksi oli jälleen tanssikurssi ja tällä kertaa opeteltiin salsaa. Ihan hauskaa oli, joskin aika vaikea kuviohäkkyrä tuli opeteltavaksi. Jonkin verran enemmän olisin kaivannut ihan perusaskellusta musiikin kera ja enemmän vapaata menoa. Nyt pääasiassa rakennettiin sitä häkkyrää ilman musiikkia. Paikalle oli saapunut myös bussilastillinen tanssikerholaisia Porin suunnalta. Se oli mukava lisä ja meitähän oli kurssillakin siis jo ainakin sata henkeä.

Neitsyys meni Rönnillä

Ja kahteen kertaan.. Rönnin lava olikin ihan uusi tuttavuus ja siten meni se lavaneitsyys. Koko päivän olin pähkäillyt, minne mennä ja facebookin tanssiporukassakin sitä mietin. Siellä sitten eräs tuttava alkoi houkutella, että lähdepä vieraisille Rönnille ihan vaihteeksi ja että saattaisi olla jopa hauskaa. No sitä sitten mielessäni makustelin ja kun todellakin olen helppo ja hieman yllytyshullu, ja on kesäilta ja kaikkea, niin mikä ettei. Viritin navigaattorin ja suuntasin auton nokan kohti Eräjärveä. Melkein puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen päädyin ihanan idylliselle Rönnin lavalle ja tunsin oloni kotoisaksi. Olipa siellä tämän tuttavapariskunnan lisäksi muutama muukin tuttu. Tanssimaankin pääsin ihan kivasti ja fiilis oli lavalla ylipäätään mukava. Ei huono valinta ollenkaan neitsytkohteeksi.

Ja sitten se toinen neitsyys... Se ensimmäinen meni tutustuessa tähän uuteen ihanaan lavaan. Toinen kerta tapahtui, kun minua haettiin kimppabuggiin. Enpä ollut ennen ollutkaan tällaisessa mukana. Tosin tanssikurssilla ollaan menty "yksi mies - kaksi naista" -tyyliin eli mies on vienyt kahta naista yhtä aikaa. Nyt meitä naisia olikin kolme. Se oli hauskaa. Paljon uutta on siis tullut koettua tämänkin viikonvaihteen aikana. :)


Ihanaa tanssikesää kaikille!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Pääsin radioon, kun tanssin 100 kertaa vuodessa


Sain toissapäivänä viestin eräältä radiotoimittajalta. Hän kysyi lähtisinkö Somerolle Esakalliolle, jossa hän tekisi jutun minusta johonkin kesäradio-ohjelmaan. Vähän aikaa nikottelin, että kun olisi työpäivä ja Somerolle kestää ajaa vähän yli tunnin Hämeenlinnasta. Sitten ratkesi, että se haastattelu voitaisiin tehdä jossain lähempänä ja missä lavalla haluaisin. Ja että se lavatunnelma musiikkineen voitaisiin miksata siihen jälkeenpäin. Ehdotin sitten omaa kotilavaani Tuuloksen Kapakanmäkeä ja se sopi. En oikein ymmärtänyt, että miksi juuri minä. Enhän ole kukaan.

Kaikki alkoi, kun alkuvuodesta mietin, mikä olisi minun oma Suomi100 -teemajuttuni. Päädyinkin silloin sitten tanssiin ja että kävisin 100 kertaa vuoden aikana tansseissa. Siis lavatansseissa lähinnä. Sehän on kuitenkin vain keskimäärin kaksi kertaa viikossa, joten ei pitäisi olla paha juttu ollenkaan. Kyseinen toimittaja oli bongannut jostain tämän oman Suomi100-teemani ja siksi pyysi mukaan.

Eilen ajoimme sitten Tuuloksen Kapakanmäelle ja onneksemme siellä sattui olemaan lavan pitäjät paikalla tekemässä huoltohommia. Pääsimme sisään ja kahviakin tarjottiin sekä saimme mukavan lisämausteen juttuun lavaesittelyn myötä. Ylläoleva kuva on otettu esiintymislavalla. Alla on kuva takahuoneesta. Se on aika kompakti paikka. Siellä on sohva ja pöytä sekä vessa ja Lauri Tähkälle ihan varta vasten rakennettu suihkukoppi, jota tietty muutkin saavat tätä nykyä käyttää. Yksi seinällinen on vuorattu esiintyjien fanikorteilla kautta aikain. Tein siinä omia muisteloita, kun bongasin vanhoja tuttuja esiintyjiä. Oli nostalginen fiilis.


Varsinaisessa haastattelussa käsiteltiin omaa tanssiuraani. Sitä, mistä kaikki alkoi ja miten innostuin lavatansseista. Olen käynyt nyt laskelmieni mukaan 27 vuotta tansseissa, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Onhan siinä vuosia kertynyt ja tanssimusiikki sekä tanssityylit ovat muuttuneet aikain saatossa. Nyt mennään enemmän kädenalitansseja, kun taas ennen mentiin pääasiassa vaihtoaskelilla. Olen itsekin opetellut nyt viime vuoden aikana buggia, fuskua, jiveä sekä joitain lattareita. Onhan se mukava osata ja saada varmuutta omaankin tanssiin.

Viimeiseksi jätettiin Suomi100-tanssini eli mistä se idea lähti ja mikä on tilanne. No tilanne on nyt juuri 42/100.

Tämä haastattelu tulee ulos radio Suomen Hulahula-lähetyksessä 16.6. joskus päivällä. Yritän itsekin olla kuulolla silloin.

Tähän loppuun laitan tuon hauskan kuvan, jossa makaan toimittajan hupparin päällä voikukkapellossa ja otan rennosti. :)


(kuvat: Miki Wallenius, Yle Hämeenlinna)

maanantai 8. toukokuuta 2017

Bullet journalista tuli päiväkirja


Enpä ole koskaan ollut oikein päiväkirjaihminen, mutta bullet journal on hieman eri juttu. Sehän onkin kalenteri. Ja nyt kävi niin, että varsinainen kalenterini uhkaa jäädä tyhjäksi. Eipä sinne paljoa tule enää kirjoiteltua. Sen sijaan täytän bullet journalia sitäkin ahkerammin. Se onkin koko ajan avoinna pöydällä ja selailen sitä jatkuvasti. Somistan sivuja erilaisilla ajankohtaisilla tarroilla, jotka piristävät mukavasti juttua.

Minun bullet journalistani  tuli päiväkirja.

Sen sijaan, että käyttäisin sitä varsinaisena tehtävälistana, käytän sitä dokumentointiin. Kirjaan sinne blogipäivitykset, tanssireissut, liikuntasuoritukset yms.. Kävin huhtikuussa viikon lomalla lapissa ja siitäkin tein omat sivunsa. Kirjoitin päiväkirjanomaisesti kaiken tekemiseni muistiin. Tansseissahan kävin paljon, joten oli aika luonnollista liimailla tanssiohjelma sivulle. Siitä tuli kiva muisto. Tällä leikekirjamaisella tiellä aion jatkaa. En toimi orjallisesti minkään ohjeen mukaan, vaan menen siten kuin hyvältä tuntuu.


keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen tanssiturnee



Sain töistä pääsiäisviikoksi lomaa ja siitä muodostui vähän kuin vahingossa melkoinen tanssiturnee. Kaiken kaikkiaan kävin yhdeksissä tansseissa loman aikana. Aloitin turneen Hattulan Satulinnasta ja lomaviikolla kävin tanssimassa Äkäslompolon Riemuliiterissä ja Äkäshotellin Pirtukirkossa.

Tästä se lähti!
La 8.4. Satulinna ja Aki Samuli
Parin tunnin unet ja lähdin ajamaan kohti Yllästä. Sunnuntai meni tällä siirtymätaipaleella ja heti perille saavuttuani kävin hiihtämässä. Saunan jälkeen uni maittoi  


Ma 10.4. Riemuliiteri ja Souvarit

Varovaisen innostuneena lähdin Souvaritansseihin Riemuliiteriin. Ei voi tietää etukäteen yhtään, millainen ilta on tulossa. Naisten riviin asetuttuani totesin, että keski-ikä on kohtalaisen korkea. Ehkä yksi-kaksi omaan ikäluokkaani kuuluvaa oli, joten en ihan menettänyt toivoani. Parin kappaleen verran ehdin siinä seisoskella ja sitten aukeni pääsy parketille. Siitä se lähti!

Pääsin itse asiassa aika hyvin tanssimaan koko ajan. Naisten haulla hain extempore yhtä miestä tangolle ja sen myötä muutkin miehet näkivät osaamistani. Tangon taitajan kanssa teimme sivuparketilla kuvioita ja hän kehui, että olen parempi kuin hän. Ja että osaanko fuskua ja buggia. No osaan. Hain häntä sitten vähän myöhemmin fuskulle ja sen verran oli hyvä ja vauhdikas biisi, että lähdin jopa tulkitsemaan ja tein potkuja. Kurssillahan ne kuuluu asiaan, mutta nyt parini sekosi omissa askeleissaan. Himmasin siis hieman omaa menoani, että pappa pysyy perässä.

Tämä fusku sai aikaan pienoisen lumipallo-efektin. Taitavammat miehet kiinnostuivat ja sitten mentiin buggia ja kävelyhumppaa kuvioiden kera. Kovasti kyseltiin, että tulenko uudelleen ja lähtisinkö Levillekin tanssimaan. Leviltä oli nimittäin joku porukka tullut bussilla. Viimeiseen valssiin asti vedettiin ja kyllähän siinä hiki tuli illan aikana. Seuraavia tansseja odotellessa pitänee vähän hiihtää... 

Ti 11.4. Pirtukirkko ja Jarkko Honkanen

Mikä mies, mikä ääni ja mikä kontakti yleisöön!!! Tämä mies jos esiintyisi etelän lavoilla, niin perässä kulkisin. Jarkko Honkanen esiintyi Pirtukirkossa orkesterinsa Taigan kanssa. Niin on komea mies ja upea ääni. Keskityinkin ihan kuuntelemaan ja katselemaan erityisesti toisen setin aikana ja jätin tanssimiset vähemmälle.
Pirtukirkossa pienellä lattialla oli välillä vähän tungosta. Alkuillasta heti paikalle saavuttuani pääsin kyllä samantien parketille. Levin miehet kun olivat taas paikalla.

Ke 12.4. Riemuliiteri ja Jari Kujala

Riemuliiteriiin lähtiessä otin vähän Lapin lemmenjuomaa rohkaisuksi. Kannatti! Kyllä sillä saattoi vaikutusta olla. Papat kävivät kuumina ja poski poskea vasten mentiin tangoa eikä meinattu irti päästää ollenkaan. Esiintyjänä siellä oli joku paikallinen pumppu, Jari Kujala & Jupiter. Ihan kelpo musiikkia soittivat.

On kyllä kiva, kun tässä viikon aikana on tullut tutuksi tansseissa. Jopa järkkäri tervehti tuttavallisesti mennessäni ovesta sisään. Samoin muutama pappa, ja mammojen kanssa rupateltiin mukavia naisten rivissä. Äkkiä sitä vaan tuntee kuuluvansa vakiokalustoon.

To 13.4. Riemuliiteri ja Janne Tulkki sekä Pirtukirkko ja Aki Samuli

Mmmmmm.... Lapin taikaa sen on pakko olla. Siis mikä ilta!!
Kaksi hyvää esiintyjää samalla kylällä samana iltana. Mihin siis menisi... Janne Tulkki Riemuliiterissä klo 20-24 ja Aki Samuli Pirtukirkossa klo 23, joskin bändi jo klo 21 alkaen.
Tiistain heikommat tanssilliset kokemukset Pirtukirkossa saivat pääni kääntymään Riemuliiteriiin. Onneksi esiintymisajat poikkeavat sen verran, että leikittelin ajatuksella käydä molemmissa paikoissa. Ja niin myös tein.

Riemuliiterissä pääsin tosi hyvin tanssimaan heti alkumetreiltä ja naisten haulla tein muutaman haun ja samalla vilkuilin jo kelloa. Ja kun Janne Tulkki jätti hieman kylmäksi, ei ollut vaikeaa nostaa kytkintä ja vaihtaa paikkaa. Aki ei todellakaan jättänyt kylmäksi!

Ja ne tanssittajat.. Niitä riitti! Nyt voi sanoa, että Lappi on valloitettu. Viikon aikana tanssittajia on ollut ainakin Kotkasta, Kouvolasta, Mikkelistä, Ylivieskasta, Oulusta, Torniosta ja yksi jopa Ruotsin puolelta. Onneksi ruotsalaisilla on verenperintönä swedish fox ja bugg. Ruotsin tyyppi oli pienessä sievässä ja haki minua jollekin hitaammalle ja jäätiin sitten parketille tai siis ei päästänyt minua pois. Sitten Aki kuulutti, että tulee buggia. Mielessäni huusin tuskasta, kun jouduin jumittamaan sen svenssonin kanssa. Onneksi keksin kysyä, että osaako hän buggia ja sanoi osaavansa. Ja niin pääsin vielä menemään buggia. Jessssss!!!! Illan viimeisten hitaiden jälkeen tein vielä poikkeuksen tapoihini ja kävin moikkaamassa Akia ja hain kortin.





Perjantaina paluu kotiin. Lähdin myöhään liikkeelle ja olin yöllä vasta kotona. Ei tanssia.

La 15.4. Ruusulinna: Kyösti Mäkimattila ja Hurma & hurjaa menoa

Aivan huikea ilta!!! Ihan sanoinkuvaamattoman hauskaa ja todella hurjaa menoa tanssilattialla. Väkeä oli paljon liikkeellä iloisella mielellä ja sonnustautuneina keltaiseen asuun tai koristeisiin. Ja siis todellakin nautin niiiiiin paljon tanssimisesta. Hurman pojatkin olivat teemassa mukana ja myivät pääsiäismunia eurolla.

Kerrankin siis kävi flaksi ja meikätyttö sai munaa. Nyt on Hurman muna kädessä. Vähän aikaa kun sitä kädessä puristeli, niin se pehmeni ja siitä tuli ruttuinen. Tanssin lomassa pistin sen kerran penkille odottamaan nopean biisin ajaksi, niin se kovettui, mutta kun otin sen taas käteeni, se pehmeni.




Su 16.4. Satulinna: Kyösti Mäkimattila ja Hurma
Hurja meno vaan jatkui ja viimeisten valssien jälkeenkin jalka nousi vielä rokkiin, kun taputettiin bändi vielä kerran takaisin.

Ma 17.4. vielä pääsiäisen palauttavat tanssit Ruusulinnassa PNP:n tahtiin

Kuinka monta tanssi-iltaa ja kuinka monet tanssit tähän lomaan mahtuu, kun tämän päiväinenkin lasketaan? Äkkiä laskien tanssi-iltoja on 8 ja tansseja 9!!! Siinä osui kerran yhdelle illalle kahdet tanssit. Siinä sai myös paitaa kääntää kuivaksi useamman kerran.

Olipahan ikimuistoinen pääsiäinen ja lomaviikko!