keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Konmarittaisinko elämäni?


Ei hullumpi ajatus! Joulusiivouksen ohessa harjoitin pienimuotoista konmaritusta vaatekaapissani. Muutoin en ole konmarittanut vielä mitään muuta, vaikka se onkin ollut ajatuksissani koko ajan. Olen päättänyt viedä kirpparille kaikenlaista ja loput sitten roskiin ja vaatekeräysastioihin.  Siis vaatteita on! Päällisin puolin asuntoni on ihan ok, mutta vaatehuone tursuilee kaikenlaista.

Lehtilauksia on karsittava

Selkeän tavarapaljouden karsimisen sijaan ja ohessa mietin myös lehtilausten määrää. Niitä tulee yllättävän paljon. Siis jos nyt luettelen edes osan, mitä muistan, niin saat jonkinlaisen käsityksen tilauksistani. Kotivinkki, Maku, Kauneus ja terveys, Viherpiha, Voi hyvin, Unelmien käsityöt. Lisäksi paikallinen sanomalehti ja kotikulmani viikottain ilmestyvä paikallislehti ja pari muutakin julkaisua.. Niin ja usein ostan leivontaan ja käsitöihin liittyviä lehtiä vielä lisää läjäkaupalla. Osa tilatuista lehdistä saa nyt loppua ja irtonumeroina ostettaviakin pitää vähentää.

Ympäristöä säästävä ajattelutapa - muovia ja vettä

Siinä sitä onkin haastetta kerrakseen. Muovinkeräyksen ottaminen ihan arkipäiväiseksi tapahtumaksi on se ensimmäinen askel. Siis ne muovit pitää olla puhtaita eli taas kuluu vettä, kun pestään vaikka italiansalaattirasia tai jogurttipurkki puhtaaksi. No tietty astianpesukoneessahan se menisi siinä kaiken muun ohessa. Onko sitten pakko ostaa sitä muovia? Jogurtit voisi alkaa ostaa kilon pahvipurkeissa. Se on itseasiassa taloudellisempaakin.

Vesilasku kauhistuttaa aina. Sen verran mukavuudenhaluinen on tullut oltua, etten katkaise vedentuloa suihkussa saippuoinnin ajaksi. Olen sitä joskus kokeillut, mutta sitten se vain jäi. Viime aikoina olen alkanut taas pohtia vedenkulutusta ja, miten sitä saisi pienennettyä. Siis sitä laskua ainakin, kun vesimaksu nousee lähes joka vuosi kuitenkin. Taloyhtiössämme on kulutukseen perustuva laskutus.

Mitä pistää suuhun? Ei ainakaan jouluruokaa!

Joo-o.... taas on helpommin sanottu kuin tehty! Jos taas kokeilisi. Syksyllä sain kivasti viisi kiloa pois ja ne pysyivätkin poissa, kunnes joulu toi jotain takaisin. En ole vielä vaakaan päin edes vilkaissut. Antaa tilanteen nyt hetken rauhoittua ja jouluruokien sulaa rauhassa. Sen mielenkiintoisen huomion olen tehnyt, ettei ruoka maistu entiseen malliin. Silti päätin ahtaa ihan tarkoituksella jouluruokaa, jotta saavuttaisin kyllästymisen asteen. Olisikohan se nyt saavutettu? Kävin tänään ruokakaupassa ja ostin vain jogurttia, banaania ja ananasta. Ei kerta kaikkiaan tehnyt mitään mieli.

Syömisen konmarittaminen ja oman kropan kuuntelu. Oikean nälän tunteminen ja mielitekojen tunnistaminen. Siitä on hyvä lähteä. Pikadieetit houkuttelee kyllä kovasti, mutta jotenkin vaikuttaa siltä, että täydellinen kieltäytyminen ei ole sittenkään hyväksi. Maltillinen kilojen karistaminen perusterveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla taitaa sittenkin olla se oma juttu. Siinäkin on haasteena pitää poissa se yksikin pudonnut kilo. Kilo kuukaudessa ei loppujen lopuksi ole ollenkaan huono vaihtoehto. Sehän tekee 12 kiloa vuodessa!

Mitä muuta konmarittaisi? Mikä pirskahtelee?

Harrastuksista en luovu, en ainakaan kaikesta. Syksyn aikana kävin lavatansseissa, tanssikursseilla ja kahvakuulassa sekä tein armottomalla tahdilla käsitöitä myyntiin. Tätä kaikkea aion jatkaa, mutta ehkä maltillisemmin. Olen kaivannut ulkoilua! Siihen aion panostaa nyt jatkossa enemmän. Vaihtoehtojakin löytyy. Heräänkö aikaisemmin lenkille vai nipistänkö jostain muusta illemmalla? Toisaalta nukun mielelläni aamulla hieman pitempään, joten ehkä otan ulkoiluajan sitten illasta. Mikään ei ole ehdotonta ja kumpaakin vaihtoehtoa voi kokeilla. Pirskahteleeko aamulla vai illalla.

Sanoista tekoihin - pirskahteleviin hetkiin! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti