sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Lavatanssiturnee loppiaisena


Päätin loppiaisen ja pitkän vapaan viikonlopun kunniaksi käydä urakalla tanssimassa. Seuraavassa raportit tanssiturneen varrelta kultakin päivältä erikseen.

Torstai 5.1. Satulinna

Loppiaisen tanssiturneen osa 1/3. Satulinnassa oli paljon porukkaa liikkeellä ja liikkeessä. Ihan vieraitakin tanssittajia osui eteeni. Aika pitkän matkan takaa olivat toiset lähteneet näillä pakkaslukemilla liikkeelle, yöllä -23. Eikä turhaan, sillä ilta oli taas kohtalaisen hikinen. Hikisempi olisi ollut, jos olisi päässyt miesten haulla paremmin tanssimaan. Naisten haulla korjasin tilanteen ja tein aktiivisemmin hakuja. Naisia oli yllättäen taas paljon enemmän kuin miehiä, joten piti olla nopea ja napata vauhdista seuraava kiinni.

Illan musisoinnista vastasivat vanha kunnon Finlanders sekä nuorempaa energiaa tihkuva Hurma. Hurma vei kyllä raikkaudellaan potin kotiin, sen verran energisempää musiikkia esittivät. Kivasti pääsin taas treenaamaan buggia ja fuskua ihan vieraiden tanssipartnereidenkin kanssa.


Perjantai 6.1. Ruusulinna

Tanssiturneen osa 2/3. Ruusulinnassa oli taas kivan rento fiilis. Esiintyjinä olivat suosikkini Aki Samuli sekä nuori lupaus Läpivalaisu. Porukkaa oli mukavasti paikalla. Ikäjakauma oli hieman erilainen kuin Satulinnassa. Aikuisempi, jos näin voi sanoa. Naisia oli taas enemmän kuin miehiä, ylläri! Tanssimaan pääsin kuitenkin muutaman kerran. Pari kertaa, kun itse hain ja pari kertaa haettuna. Heh, ei kylläkään miesten hakemana, vaan yhden tytön, joka käy samalla tanssikurssilla. Hän totesi, että on kivempi hakea samalla kurssilla käynyttä, kun löytyy oikeanlaista vastetta. Tanssilajisaldon kykenee jopa laskemaan: yksi fusku, 2 buggia ja yksi normifoksi.

Lopuksi vielä sääraportti ja vähän menneiden muistelua. Ulkolämpötila oli -23, kun lähdin eilen matkaan kohti Ruusulinnaa. Ilma oli kyllä hyvä ja selkeä. Illan aikana lämpeni niin, että mittari näytti enää vain -10 astetta. Liukasta ei ollut, mutta tuuli aika navakasti.

Mietin siinä ajaessa, miten tuli tansseissa käytyä 20 vuotta sitten kovilla paukkupakkasillakin. Vaikka elohopea oli kohtalaisen alhaalla, niin tanssimaan oli päästävä. Tieni vei siihen aikaan useimmiten legendaariselle Oitin urheilutalolle. Ihan kovilla pakkasilla en uskaltanut laittaa edes auton ovia lukkoon. Piti miettiä, että pääsee sitten yöllä kotiinkin.


Lauantai 7.1. Pesäkallio

Loppiaisen 3 päivän tanssiturnee on nyt ohi. Ja edelleen hyvissä voimin. Tanssiminen itsessään jäi suhteessa vähemmälle, mutta fiilis on hyvä. Satulinnassa hain yhtä itselleni ennestään vierasta miestä tanssimaan, sitten jatkoimme Ruusulinnassa ja eilen vielä Pesäkalliolla. Hain häntä eilen valssille ja hän vuolaasti kehui kuninkaallista tanssiasentoani sekä hyvää vastettani. Harmittelimme vain, ettei mahtunut kovin laajoilla kaarilla menemään.

Kahvijonossa juttelin yhden vakikävijän kanssa ja hän kertoi, että on poikkeuksellisen paljon väkeä paikalla. Yläparketillakin oli melkein ahdasta. Väkeä oli tosiaan paljon. Ikäjakauma oli taas itselleni hieman liian korkea, olin nuorimmasta päästä.

Pesäkalliolla on perinteisesti ollut aina voimakas sisäpiiri ja niin oli nytkin. Yritin alkuillan naisten haulla lyödä siihen kiilaa, mutta heikolla menestyksellä. Siellä pitäisi käydä aktiivisemmin, niin tulisi naama tutuksi. Sama pätee kyllä moneen muuhunkin perinteiseen lavatanssipaikkaan. Mutta ei haittaa, vaikka jammailin naisten rivissä. Illan orkesterit olivat vain niin hyviä. PNP sekä Teemu Harjukari. Tosi hyvä yhdistelmä!

Mietiskelin tässä, kun niin paljon kohkataan Suomi 100 -teemalla, että jos ottaisi tavoitteeksi käydä vähintään 100 kertaa tanssimassa tänä vuonna. Pohdin, josko laskisi tanssikurssitkin mukaan... Urakka ei välttämättä ole ihan mahdoton pelkillä perinteisillä lavatansseillakaan. Kaksi kertaa viikossa riittää. Nyt on kolmet tanssit jo takana, enää 97


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti