sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Siis mulla on fani!!! Ja lopuksi tanssiraportti



Perjantaina sitten säädettiin radiokanavat kohdilleen ja kuunneltiin töissä haastatteluani. Aamun paikallislähetyksessä eli Ylen Hämeenlinnan radiossa tuli jo pitkä pätkä. Se oli sellaista "ylijäämää", mitä ei oltu käytetty koko Suomen lähetyksessä. Sitten tuli se varsinainen haastatteluosuus, johon oli miksattu musiikkia mukaan. Se oli jakelussa laajemminkin ja se oli myös kuultu.

Ja siis mulla on fani!!!!

Työpuhelin piippasi tänään aamutuimaan ja siellä oli ihailijapostia. Radiota oli kuunneltu Tampereen suunnalla ja ihailijani toivoi törmäävänsä minuun tansseissa. Oli oikein kaikki yhteystiedotkin laittanut viestiin. Itseasiassa törmäsin tähän kyseiseen tyyppiin jo Esakalliolla perjantaina salsakurssilla ja myös eilen Rönnin lavalla. Jossain välissä oli puhetta, mistä ollaan ja eilen hän kysyi, että olenko Maria. No minä siihen, että kyllä olen. Ja sitten hän kertoi kuulleensa minut radiosta ja oli kirjoittanut ihan nimenkin ylös. Oli varmaan googlettanut nimeni, kun oli löytänyt työnumeronikin. Hän halusi tutustua toiseen tanssihulluun ja oli päättänyt kysyä kaikilta hämeenlinnalaisilta nimen kunnes tärppää. Ja heti ensimmäisen kohdalla onnisti.

Näitä fanejahan on nyt itse asiassa kaksi. Esakalliolla jo heti yksi mies tuli hakemaan tanssimaan ja kysyi, että olinko se minä, joka oli aamulla radiossa. En tiedä, mistä hän tietää nimeni, mutta facebookin tanssiporukan kautta tietty oppii tuntemaan, jos siellä on.

Suomi 100 - tanssitilanteeni on muuten tällä hetkellä 48/100. Mietiskelen, että jos nyt vähän himmaisi tahtia, niin koittaisin saada 50/100 juhannusaattona Kapakanmäellä. Sitä voisi vähän juhlistaakin sitten jotenkin.

Ja sitten se varsinainen tanssiraportti

Ensin Ruusu-Paviljonkiin

Torstaina lähdin vallattomalla mielellä Hurma-tansseihin Ruusulinnan upeaan Ruusu-Paviljonkiin. Enpä ollut siellä vielä käynytkään, paitsi vappuna avajaisissa pikaisesti pyörähdin hytisemässä oven suussa ja palasin pikaisesti ns. vanhalle puolelle varsinaisiin vapputansseihin. Paikkahan on oikeasti kiva ja lattia oikeinkin hyvä. Minun markettitossutkin luistivat erinomaisesti, mutta silti löytyi tarvittavaa pitoa. Ja sitten Hurma..... tuskin tarvitsee mainita, että olen fani. Hurma vain hurmaa joka kerta, eihän sille mitään voi. Niin mukaansa tempaavaa musisointia ja jalan alle sopivaa rytmiä, ettei kroppaa pysty pitämään paikoillaan sitten millään. Parkettien partaveitsiäkin oli paikalla juuri sopivasti, melkein tasaparit saatiin aikaiseksi. Yksi ainoa iso miinus tuolla lavalla kyllä on ja se on ilmastointi. Sitä joko ei ole tai se ei toiminut.... tai sitten kuumat aallot ovat voittamattomia. Olin onnekas ja pääsin hyppimään jiveä ja ihan naistenhaullakin vielä. Yksi mies jäi seisomaan keskelle lattiaa ja olin ihmeissäni, että mitä ihmettä, kukaan ei hae häntä. No siitä sitten pinkaisin penkistä ylös ja suoraan hänen luokseen ja menimme ihanat jivet. Oi, mikä ihana autuus, kun on osaava ja hyvä viejä, ja pysyin vielä hyvin mukanakin. Kyllä se ilta oli yhtä hurmaa. :)

Esakalliolla salsaa perjantaina

Perjantaina hehkutin ensin radiohaastattelussa Kapakanmäkeä ja petturimaisesti lähdin silti Esakalliolle. Siellä esiintyi Kyösti Mäkimattila&Varjokuva sekä Helmenkalastajat. Olikin oikein hyvä yhdistelmä ja toisiinsa sopivaa musiikkia. Tanssia sai kyllä todellakin paljon. Puolen yön eli naistenhaun jälkeen alkoi väsymys painaa ja niinpä päätin lähteä pois. Onhan ajomatkaa kuitenkin reilu tunti ja takana työpäivä ja muutama tunti unta edellisillan Hurma-tanssien jälkeen.

Tanssien aluksi oli jälleen tanssikurssi ja tällä kertaa opeteltiin salsaa. Ihan hauskaa oli, joskin aika vaikea kuviohäkkyrä tuli opeteltavaksi. Jonkin verran enemmän olisin kaivannut ihan perusaskellusta musiikin kera ja enemmän vapaata menoa. Nyt pääasiassa rakennettiin sitä häkkyrää ilman musiikkia. Paikalle oli saapunut myös bussilastillinen tanssikerholaisia Porin suunnalta. Se oli mukava lisä ja meitähän oli kurssillakin siis jo ainakin sata henkeä.

Neitsyys meni Rönnillä

Ja kahteen kertaan.. Rönnin lava olikin ihan uusi tuttavuus ja siten meni se lavaneitsyys. Koko päivän olin pähkäillyt, minne mennä ja facebookin tanssiporukassakin sitä mietin. Siellä sitten eräs tuttava alkoi houkutella, että lähdepä vieraisille Rönnille ihan vaihteeksi ja että saattaisi olla jopa hauskaa. No sitä sitten mielessäni makustelin ja kun todellakin olen helppo ja hieman yllytyshullu, ja on kesäilta ja kaikkea, niin mikä ettei. Viritin navigaattorin ja suuntasin auton nokan kohti Eräjärveä. Melkein puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen päädyin ihanan idylliselle Rönnin lavalle ja tunsin oloni kotoisaksi. Olipa siellä tämän tuttavapariskunnan lisäksi muutama muukin tuttu. Tanssimaankin pääsin ihan kivasti ja fiilis oli lavalla ylipäätään mukava. Ei huono valinta ollenkaan neitsytkohteeksi.

Ja sitten se toinen neitsyys... Se ensimmäinen meni tutustuessa tähän uuteen ihanaan lavaan. Toinen kerta tapahtui, kun minua haettiin kimppabuggiin. Enpä ollut ennen ollutkaan tällaisessa mukana. Tosin tanssikurssilla ollaan menty "yksi mies - kaksi naista" -tyyliin eli mies on vienyt kahta naista yhtä aikaa. Nyt meitä naisia olikin kolme. Se oli hauskaa. Paljon uutta on siis tullut koettua tämänkin viikonvaihteen aikana. :)


Ihanaa tanssikesää kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti