sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Hiljaista on, hiljaista on..


Hiljaista on, hiljaista on...
Kyösti Mäkimattilan biisin sanat sopivat hyvin sekä tähän blogiin että muutenkin tanssiharrastukseeni. Kovin hiljaiselta on näyttänyt viime aikoina. Eikä siihen ole edes mitään syytä. Tai toki aina avoin jotain keksiä, mutta ihan omaa saamattomuutta se lopulta on.

Viime vuonna tahkosin tansseissa sen sata kertaa ja ylikin. Erinäinen määrä hikipisaroita tuli valutettua parketeille. Hauskaa olin ja adrenaliini virtasi huikealla energialla. Tämä vuosi on alkanut seesteisemmissä merkeissä ainakin tanssin suhteen. Siis niin todella vähän on tullut käytyä, että melkein jo hävettää. Se tanssin hurmos on kadonnut jonnekin, enkä enää ryntää eturiviin. Melkein mieluummin vain istuskelen naisten rivin penkillä ja katselen muiden taiturointia.

Tylsyyden huippu oli kyllä se, että vietin juhannusaaton kotona ompelukoneen äärellä. Siis what???? Minä, joka on ollut vannoutunut tanssin harrastaja!! Kyllä oli muutama tuttu ihan ihmeissään eilen tansseissa, kun siitä kerroin. Niin eilen juhannuspäivänä olin kuin olinkin tanssimassa. Lähdin katsomaan Hurmaa pitkän keikkatauon jälkeen. Ihan ei pojat olleet vielä vauhdissa, mutta ehkä he siitä vielä. Jotain puuttui. Se hurmamainen hurmio ja hurja energia ja vallattomuus oli kadoksissa. Tai sitten he olivat tietoisesti valinneet vähän rauhallisemman linjan juhannuksen vuoksi. Mukana oli kyllä helmiäkin, ei voi moittia siitä lainkaan. Bändissä on vaihtunut kosketinsoittaja ja liekö se osaltaan vaikuttanut myös tyylisuunnan muutokseen. Hurma oli enemmänkin nyt tasapaksu humppabändi kuin särmikäs säväyttäjä. Siis tuohan tuli melkein kuin Jorma Uotisen suusta. Toivottavasti pojat pääsevät vielä vauhtiin!

Tällä välin nautin rauhasta ja hiljaisuudesta keskellä kaupunkia. Aamukahvista nautin parvekkeella säällä kuin säällä. Se kuulostaa jotenkin kliseiseltä, mutta tosiasiassa se johtuu ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että keittiöni pöydän on vallannut ompelukone. Siksi toisekseen rauhalliset aamuhetket ovat parhaita. Jaa että mikä orava tuossa kuvassa on. Olin eilen puistossa kävelyllä ja siinä orava kanssa toisiamme ihmeteltiin hetken aikaa.

Ihanaa kesää sinulle


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti